Valmentajablogi

11.10.2011

AVOCA Hope, FC Esperanza
Hyväntekeväisyysmatka El Salvadoriin
14.4.-26.4.2011

Projektit AVOCA ja AVOCA Hope

Isä Peter O´Neill, Irlantilainen fransiskaanipappi El Salvadorista, istui mökin katolla Tampereen Näsijärvellä vuonna 2007 yhdessä siskonpoikansa Peter Bullin kanssa. Pete oli juuri mennyt naimisiin suomalaisen tyttöystävänsä kanssa. Tuolloin syntyi ajatus jalkapalloprojektista osana suvun hyväntekeväisyysprojektia El Salvadorissa, AVOCA:aa, A Voice on Behalf of Central Americans . Jalkapalloprojekti sai nimen AVOCA Hope, pelipaitojen rinnuksiin painetussa logossa lukee FC Esperanza (toivo). Kolme aluetta Soyopangosta, San Salvadorin kaupungin alueelta, ilmoittivat halunsa osallistua vuonna 2009 ja ovat pysyneet mukana siitä lähtien. Nämä alueet ovat San Jose 3, Montes 3 ja Pepeto.

Hyväntekeväisyysprojektin tavoitteena on vaikuttaa lapsiin ja nuoriin jalkapallon avulla. Keinoina tässä on varusteiden määrän ja tason parantaminen, valmentajien kouluttaminen, nuorten saaminen valmentajiksi ja kolmen Soyopangon alueen Pepeton, San Jose 3:n ja Montes 3:n yhteistyön parantaminen. Jengit ja niiden tuomat vaikeudet ovat arkipäivää alueella. Jalkapallon ja valmentajien mahdollisuudet kasvattavana tekijänä ovat suuret. 

El Salvador

El Salvador on vajaan seitsemän miljoonan asukkaan trooppinen valtio Keski-Amerikassa. Sen rajanaapureina ovat lännessä Guatemala, pohjoisessa ja idässä Honduras. Etelässä El Salvador rajoittuu Tyyneenmereen. El Salvador on Keski-Amerikan tiheimmin asuttu valtio ja sen pinta-ala on 20 041 km². El Salvador merkitsee espanjaksi Pelastajaa. (Wikipedia)

Maan sisällissodan sävyttämä verinen historia päättyi rauhansopimukseen 1991. Verrattain lyhyt rauhan aika näkyy kuitenkin kaikessa kehityksessä. Aseita on paljon ja ihmishenki ei ole samassa arvossa kuin hyvinvointivaltioissa. El Salvador on köyhä maa. Keskipalkka on noin 300 dollaria kuukaudessa. Asunnot ovat pieniä ja yhdessä asunnossa asuu usein useampi sukupolvi. Ydinperheet ovat harvassa. Miehet ovat joko töissä muualla tai lähteneet muuten vaan omille teilleen. Pojat ovat erittäin alttiita jengien houkutuksille ja niiden tarjoamalle yhteisöllisyydelle ja miehen malleille.

San Salvadorin kaupungin yllä leijuu koko ajan saastepilvi, mikä estää kauniin näkymän kaupunkia ympäröiville tulivuorille. Roskia on kaduilla paljon ja niitä poltetaan kasoissa aika ajoin. Poikkeuksiakin on. San Jose 3 -alueella näkyi asukkaiden aktiivinen toiminta poikkeuksellisena siisteytenä. AVOCA on tukenut mm. tätä projektia jalkapallotoiminnan lisäksi.

Viime hetken matkavalmistelut

Kuusi miestä kokoontui Englannissa Bedfordin kaupungissa 13.4.2011. Kukin oli saapunut paikalle taholtaan. Viisi Englannista ja yksi Suomesta. Lahjoitetut varusteet ja tavarat täyttivät asunnon lattian, kun miehet alkoivat pakata matkalaukkuja. Varusteita olivat lahjoittaneet The Royal Airforce, St. Gregory´s Catholic School, Wallsend boys club, Shifnell town, Suomen Palloliitto ja Tampereen piiri. Lisäksi rahaa on kerätty tapahtumilla ja keräyksillä seurakunnissa.

 Henkilökohtaiset varusteet saivat väistyä laukuista yksi toisensa jälkeen, kun lahjoituksina vietävät varusteet veivät tilansa. AVOCA Hope – jalkapalloprojekti oli laajentunut kolmantena vuotenaan kahden miehen matkasta kuuden miehen matkaksi. Lasten valmentamisen rinnalle oli tullut idea paikallisten valmentajien kouluttamisesta ja lahjoitettavien varusteiden määrä oli moninkertaistunut. Isä Peter O´Neil menehtyi juuri ennen vuoden 2010 matkaa, mutta projekti on jatkunut paikallisten avainhenkilöiden ja yhteisöjen tukemana.

Matkalla osallistuivat Mikko Tulonen Palloliiton Tampereen piiristä, Peter Bull, Graham Millie, John McGlasson, Chris Hutchinson ja Mark Harlow. Jokaisella oli runsaasti jalkapallo-osaamista jaettavaksi El Salvadorissa ja kova into auttaa paikallisia parhaansa mukaan.

Perillä

Noin kymmenen hengen ”vastaanottokomitean” tapaaminen lentokentällä oli välitön ja erittäin iloinen. Sama toistui koko matkan ajan. Ihmiset olivat erittäin kiitollisia siitä, että olimme tulleet auttamaan heitä.

Majoituimme Cresco:ssa, opiskelijoiden asuntolassa, Don Bosco yliopiston lähellä.

Tapaamamme El Salvadorilaiset olivat erittäin positiivisia ja iloisia. Maa on erittäin köyhä ja väkivalta on arkipäivää. Poliiseja ja turvamiehiä näkee joka paikassa. Yksi mieleenpainuva tilanne oli yhden harjoituksen aikana. Coca Cola:n jakelurekka ajoi parkkipaikalle ja ensimmäisenä autosta astui ulos viisi aseistettua vartijaa kädet aseen kahvalla. Näky oli erittäin ristiriitainen sen toiminnan kanssa, mikä oli käynnissä kentällä iloisten lasten ja paikallisten valmentajien kanssa. Samalla se oli hyvä muistutus alueen sen hetken tilanteesta.

Todettakoon, että meillä ei matkan aikana ollut minkäänlaista vaaranhetkeä, emmekä tunteneet turvattomuutta. Tämä johtui siitä, että olimme paikallisten kanssa ja heidän kutsuminaan. Yksin turistina näille alueille ai varmaankaan olisi ollut asiaa.

Matkan ohjelma

Torstai, lento
Perjantai, järjestelyt, avainhenkilöiden tapaamiset
Lauantai ja sunnuntai, valmentajien kouluttaminen
maanantai ja tiistai valmennus San Jose 3
keskiviikkoa ja torstai valmennus Pepeto
perjantai, valmennus Montes 3
lauantai tutustuminen alueeseen turistina, sunnuntaina lisäksi yhteenveto paikallisten avainhenkilöiden kanssa
maanantai, lento

Perjantaina yritimme toipua aikaerosta ja matkustamisesta. Aikaa lepäillä ei kuitenkaan juuri ollut. Koulutuksen suunnittelu, varusteiden järjestely sekä suunnittelupalaveri alueiden avainhenkilöiden kanssa ja vierailu seurakunnan kirkolla kuluttivat päivän huomaamatta.

Valmentajakoulutus

Lauantaina ja sunnuntaina koulutimme valmentajia. Pääkouluttajina toimivat Mikko Tulonen ja John McGlasson, joilla oli kokemusta valmentajien kouluttamisesta. Paikalle tuli viitisentoista valmentajaa, El Salvadorilaiseen tapaan kukin oman aikataulunsa mukaan. Suunnitelmien muokkaaminen tuli matkalla kovin tutuksi, niin tälläkin kertaa. Päädyimme aloittaman heti käytännöllä ja ohjasimme valmentajat tekemään harjoitteita. Päivä koostui kahden tunnin käytännön osuudesta, puolen tunnin teoriasta ja tunnin käytännöstä. Asianmukainen tauko päivän kuumimpaan aikaan kuului tietysti asiaan.

Freestyle ammattilaisemme Mark aloitti temppuilemalla ringin keskellä. Hän syötti pallon osallistujille, jolloin sanoimme kukin vuorollamme nimemme ja oman etukirjaimemme mukaisen kuvauksen. Esim. Mikko Muy Bueno. Kaikilla oli hauskaa ja ilmapiiri alkoi vapautua. Vuoro tuli tyylikkäissä verkkareissa olevalle kokeneemmalle valmentajalle. Hän sanoi nimensä ja totesi olevansa A-lisenssin omaava liiton ammattivalmentaja, ei mitään turhaa iloittelua. Sillä lailla, oikein herttainen aloitus rennolle ja iloiselle yhteistyölle! Muut valmentajat eivät olleet kouluttautuneet, joko rahanpuutteen takia, tai siksi että liiton kursseille oli muuten vaan vaikea päästä näiltä alueilta.

Sunnuntaina aloitimme parin tunnin teorialla ja ryhmätöillä. Päivä päätettiin pitkään käytännön osuuteen. Lauantaina kysymys oppimisesta ja opettamisesta nousi esiin. Miten pelaajille voidaan opettaa jotain tiettyä asiaa? Puhuimmekin paljon pelin kautta ja tekemisen avulla oppimisesta, sekä valmentajan keinoista käyttää esimerkkejä ja kyselevää valmennustapaa. Näytimme pääasiassa erilaisia pienpelejä ilman perinteistä maalia. Tämä mm. siksi, että harjoitukset koostuvat tällä hetkellä paljolti alkuverryttelystä ja ”oikeasta” pelistä.  Korostimme koko ajan positiivisuutta ja hauskuutta. Ensisijaisesti näiden valmentajien tehtävä on auttaa lapsia elämässä yleensä, jalkapallon avulla, ei tehdä huippupelaajia. Laadukkaan ja suunnitelmallisen valmentamisen kautta se onnistuu paremmin kuin heikosti organisoidulla toiminnalla.

Toiseksi pääasiaksi muodostui harjoituksen rakenne ja harjoitusten suunnittelu. Ajatuksena oli rakentaa harjoitukset kokonaan pallon kanssa tehtävillä harjoituksilla, koska moni heistä käytti paljon aikaa juoksemalla tehtävään alkuverryttelyyn. Osioina lämmittely, pääosio ja loppuverryttely. Kävimme läpi myös harjoituksen suunnittelulomakemallin.   Olimme suunnitelleet keskustelevamme myös harjoitusten organisoinnista, mutta se jäi vähemmälle. Toki he saivat siitä runsaasti malleja vetämistämme harjoituksista lasten kanssa. Myös syvällisempi keskustelu valmennuksen osa-alueista (tekninen-taktinen-fyysinen-psyykkinen-sosiaalinen) keskusteleminen jäi kokonaan pois.

Valmentajat olivat aktiivisia ja kyselivät paljon. He halusivat oppia ja saada tietoa. Ryhmätyöt sujuivat hyvin. Opetuskielenä oli englanti, jonka tulkki käänsi espanjaksi.

Valmentaminen

Maanantai oli ensimmäinen valmennuspäivä. Olimme korostaneet, että toivomme kaikki valmentajat paikalle kaikille alueille. Pääasiassa paikalla oli kuitenkin joka päivä oman alueen valmentajat. Ihmiset ovat hyvin aluekeskeisiä ja alueet eivät tee juurikaan yhteistyötä. Iloksemme muutamia poikkeuksia kuitenkin oli viikon aikana. Alkuperäinen suunnitelmamme oli, että valmentajien koulutus jatkuu tutoroimalla heitä harjoitusten aikana. Tämäkin suunnitelma meni uusiksi ja pääasiassa valmentajina toimimme me. Loppuviikosta saimme muutamia nuorempia valmentajia ottamaan vastuuta oman alueensa lisäksi myös toisella alueella. Tämä oli erittäin hieno asia.

Valmensimme noin puoli yhdeksästä yhteentoista nuorempien, 5-13 – vuotiaiden ryhmää ja kello 14–16 vanhempien, 14–18 – vuotiaiden, ryhmää. Lapsia oli päivän aikana paikalla noin yhdeksänkymmentä. Päädyimme rastitoimintamalliin, jotta lapset saivat kokemuksia eri valmentajista. Lapset jaettiin aamulla ryhmiin mahdollisuuksien mukaan ikäluokittain. Sovimme rastiaiheet ja jokainen valmentaja suunnitteli oman rastinsa.

Olimme kaksi päivää kerralla kahdella ensimmäisellä alueella. Toisena päivänä valmentajilla oli sama ryhmä koko päivän. Tällöin pystyimme tekemään muistiinpanoja pelaajista palkintojen jakamista varten. Toisen päivän harjoitusten päätteeksi jaoimme palkintoja ja lahjoitimme peliasuja ryhmien käyttöön. Kaikki pelaajat saivat jonkin palkinnon. Nämä päivät olivat hyvin tunteellisia, valokuvia otettiin paljon ja jäähyväisiä jätettiin.

Perjantaina olimme Montes 3 – alueella. Heidän ”klubirakennuksessaan” oli joukkuekuvia yksi seinä täynnä. Kuvien yläpuolella roikkui viiri. Ilokseni huomasin sen oleva toissa vuonna lahjoittamani Tampereen Pallo-Veikkojen viiri. Tämä pieni yksityiskohta jäi mieleeni pysyvästi.

Valmensimme viikon aikana noin kahtasataakolmeakymmentä lasta ikähaarukalla 5-18. Organisoinnissa oli haasteita, kun eri-ikäisiä lapsia oli paljon ja tilaa vähän.

Meillä oli apuna muutamia englantia puhuvia paikallisia kääntämässä lapsille puhettamme. He sukkuloivat rastien välillä. Näyttämällä ja oppimillamme espanjankielen sanoilla sai myös sanomaa kivasti perille lapsille. Oli opettavaista huomata, kuinka muutamalla sanalla voi vetää yhden harjoituskerran. Itse sain kokea tämän viikon viimeisessä harjoituksessa, kun omaan ryhmääni ei riittänyt tulkkia.

Opettelemaamme valmennussanastoa:

Vasen, oikea, tulkaa tänne, seis, aloittakaa, ymmärsittekö, oletteko valmiita, syöttö, keltainen, sininen, punainen, tyhjä tila, rauhallisesti, hyvä, kiitos, ei, kyllä.

Mitä saimme aikaiseksi?

Leirin päätteeksi ”herra A-lisenssi” esitti meille kutsun tulla kouluttamaan valmentajia laajemmalta alueelta ja ymmärtääksemme jotenkin paikalliseen liittoon liittyen. Olimme siis onnistuneet laittamaan ajatuksia liikkeelle.

Kolme nuorta valmentajaa osallistui oman alueensa lisäksi myös toisen alueen valmentamiseen. He valmensivat myös itsenäisesti meidän tutoroimana. Toivottavasti he ottavat jatkossa isompaa roolia ja ovat kannustavana esimerkkinä nuoremmille.

Valmentajat näkivät uusia harjoitteita ja malleja harjoituksen organisoinnista. Yksi valmentajista filmasi paljon. Toivottavasti hän jakaa materiaalia myös muille alueille.

Kävimme läpi harjoituksen suunnittelulomakkeen.

Toivomme, että projekti tekee jalkapallotoiminnasta näillä alueilla parempaa, monipuolisempaa ja motivoivampaa. Näin saadaan lisää lapsia toimintaan mukaan ja useampi jatkamaan harrastustaan. Ehkä useampi alkaa myös valmentaa nuorempia junioreita. Lapset oppivat jalkapallon kautta sosiaalisia taitoja, toiseen huomioonottamista, hyviä tapoja jne. Toivottavasti tätä kautta useampi nuori löytää oman yhteisönsä ja miehenmallinsa muualta kuin jengeistä. Tämä positiivinen kierre olisi hienoa saada jatkumaan.

 

Mitä jatkossa?

Projekti pyrkii lisäämään alueiden välistää yhteistyötä. Jalkapallon kautta tämä voisi tapahtua esimerkiksi turnausten ja otteluiden kautta. Olisi hienoa saada yksi-kaksi valmentajaa innostumaan kouluttamaan muita valmentajia. Ehkä saadaan jonkinlainen yhteistyö käyntiin jalkapalloliiton kanssa ja sitä kautta lapsille ja valmentajille mahdollisuus ponnistaa pois omalta alueeltaan isompiin ympyröihin.

Kirjoittaessani tätä matkakuvausta ymmärsin, että on mahdotonta täysin kuvata kokemiani asioita. Matka oli itselleni ennen kokematon ja aivan mahtava monella tapaa. Vierailen varmasti toistekin El Salvadorissa AVOCA Hope – projektin kautta.

Kokenein matkan valmentajista, John McGlasson, on valmentanut katulapsia ja kouluttanut valmentajia Keniassa Glad`s House hyväntekeväisyysjärjestön kautta. Ehkä siellä nähdään jonain vuonna myös hyväntekeväisyyskipinän saanutta suomalaista jalkapallo-osaamista….

Mikko Tulonen
nuoriso- ja seuratoimintapäällikkö
SPL Tampereen piiri

12.11.2010
Vastahyökkäyksen aika on nyt

Kansanedustaja Hannes Manninen esitti taannoin huippujalkapallon tilaa koskevan kysymyksen kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille eduskunnan kyselytunnilla. Häntä kaiverteli Suomen Unkarille kärsimä kitkerä tappio. Tämä osoittaa, että olemme onnistuneet kiipeämään perinteisten futismaiden tasolle ainakin lajin kiinnostavuudessa. Myös päitä on vaadittu vadille. Arkadianmäen hätähuutoon on yhtynyt koko Suomen media. Asiat ovat useasti siten, miltä ne näyttävät. Kenenkään ei ole syytä ottaa hernettä nenään. Futiskulttuuriin kuuluu kiivas keskustelu. Miten voisimme saada aikaiseksi draamaa, jos mielipidevapaus olisi rajoitettua. Jos tämän hetken tilannetta joku kutsuu paniikiksi, niin siitä selvitään parhaiten jalkapalloperheen omilla keinoilla. Nyt on vastahyökkäyksen aika.

Vastahyökkäyksellä tarkoitan futisihmisten lujaa sitoutumista sovittuihin linjoihin. Kritiikki ei ole ongelma, mutta jos omat potkivat omia, niin se on iso ongelma. Uskoisin että seuratasolla tapahtuvan pelaajakehityksen tärkeydestä kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä. Samoin ajatuksesta, että tarvitsemme lisää päätoimisia. Ja erityisesti päätoimisia jalkapallon ammattilaisia, jotka hallitsevat pelaajakehityksen. Haastava kilpailujärjestelmä hioo lupauksista timantteja.

 A-maajoukkueen nykykokoonpanossa on paljon enemmän parhaaseen iskuun kypsymässä olevia pelaajia kuin julkisuus antaa ymmärtää. Oikeastaan ”vanhoihin” pelaajiin lukeutuivat Unkari-ottelussa vain Hyypiä ja Litmanen. Jos toinen heistä pelaa huippujoukkueessa Bundesliigassa johtavana pelaajana, niin pitäisikö hänen A-maajoukkuepaikkaansa kyseenalaistaa. Litmanen ei ole pitkään aikaan vienyt keneltäkään avauskokoonpanon paikkaa ja osaa kyllä väistyä sitten kun sen aika tulee.

Nuorennusleikkaus ei ole tällä hetkellä sittenkään se osuvin nimi. Pitää puhua paremminkin toimivan permanentin rakentamisesta. Joukkue on hitsattava yhteen ja siihen on puhallettava sammumaton henki. Maajoukkuevalmentajalla on käytettävissä juuri ne päivät, mitä seurajoukkueilta sääntöjen mukaan annetaan. Se on kaikille sama. Sinä aikana on rakennettava voittava joukkue. Kysymys on johtamisesta, ei niinkään valmentamisesta. Sen tehtävän hoitaminen voi tapahtua millä hyvänsä eurooppalaisella kielellä. Se joukkue lähtee varmasti pääosin nykyisen ryhmän pohjalta. Voittavaan joukkueeseen on hiottava mahdollisimman nopeasti tulivoimaa Mikael Forssellin rinnalle. Lisäksi Alexei Eremenkon kaltaisia lahjakkuuksia meillä ei ole varaa menettää.

Jukka Vakkila

_______________________________________________________________

11.11.
 

Nuorten pelaajien esiinmarssi liigassa, onko sitä?

Onko Veikkausliiga sarja, jossa tähdet syttyvät? Tuottaako juniorikoulutuksemme liigaan avainpelaajia vai vain ringinleventäjiä? Onko tilanne tältä osin muuttunut viime vuosikymmeninä? Tuleeko pääsarjamme perusta olla omassa pelaajakasvatuksessa vai haetaanko ”valmiita” pelaajia ulkoa muun elämän kansainvälistymisen tapaan?

Edellä on kysymyksiä, joita on syytä välillä pysähtyä tarkastelemaan ja lyömään faktat pöytään. Tässä jutussa nuori pelaaja määritellään max 20-vuotiaaksi ja vertailua tehdään kymmenen vuoden välein kausien 2010, 2000 ja 1990 osalta. Pysyn objektiivisesti vain määrällisissä argumenteissa, laadullinen taso on jo subjektiivinen arvio. Avauskokoonpanojen vertailussa on käytetty poikkileikkausperiaatetta, kaksi ottelukierrosta / kausi. Tiedot perustuvat liigan tilastotietoihin.

Kaudella 1990 liigakentillä nähtiin 28 nuorta (-70 tai jälkeen synt.) pelaajaa 11:ssä joukkueessa (Kuusysin tiedot puuttuivat) eli 2,5 / joukkue. Heistä 11 oli avauskokoonpanossa sarja-avauksessa, myös syyskuun kierroksella avauskokoonpanoissa oli 11 nuorta pelaajaa eli 8% kaikista avauskokoonpanon pelaajista. Reipas juoksutti kentälle kauden aikana yhteensä kahdeksan nuorta, mukana mm. Jukka Koskinen ja Jari Litmanen. Muilla seuroilla nuoria oli 1-4, mm. Aarno Turpeinen OTP, Jukka Ruhanen MP, Tommi Koivistoinen Ilves ja Kai Nyyssönen KuPS. TOP-10 maalintekijän joukkoon mahtuivat nuorista Litmanen ja Marcus Gayle KuPS.

Kaudella 2000 nuoria pelasi yhteensä 48 12 joukkueessa eli 4,0 / joukkue. Avauskokoonpanoihin nuoria mahtui viisi sekä sarjan avaus- että syyskuun kierroksella eli vain 4 % kaikista pelaajista. Eniten nuoria peluuttivat TPS, VPS (mm. Jukka Sauso ja Keijo Huusko) ja FC Lahti (mm. Petri Pasanen ja Mika Väyrynen). Muissa joukkueissa uraansa alottelivat mm. Tuomas Aho MYPA, Jussi Kujala TamU, Paulus Roiha HJK sekä Mikko Innanen Haka. Roiha oli tuolloin maalipörssissä 11.

Kuluvalla kaudella on tähän asti (22 kierrosta) pelannut 46 nuorta 14 joukkueessa eli 3,3 / joukkue. Liigan avauskierroksen avauskokoonpanoon heistä kuului yhdeksän eli 6% kaikista pelaajista. Syyskuun kierroksella luku nousi 16:een eli 10%:iin. Muutos johtui siitä, että  Haka, HJK ja TPS ovat valinneet nuoria avaukseen keväästä poiketen. Eniten nuoria on kentällä käyttänyt Inter (6), myös HJK, TPS ja TamU ovat esitelleet runsaasti (5) nuoria kasvoja. Vain kolmella joukkueella (Oulu, VPS ja MYPA) ei ole vielä nähty nuoria avauskokoonpanossa.

Tällä kaudella joukkueidensa avainpelaajien joukkoon on laskettavissa ainakin Hongan keskikentän kolmikko Lepola, Simpanen ja Schuller, Interin Kauko, Jaron Kronholm, HJK:n Westö ja KuPS:n Hoivala. Syyskauden sensaatio TPS:n Roope Riski on Litmasen tapaan nuorena pelaajana liigan toiseksi tehokkain maalintekijä.

Aiemmin on jopa A-maajoukkueeseen noussut liigan tähtiä jo nuorena (Rautiainen, Litmanen, Tainio…). Vielä 1990-luvulla päästäkseen ulkomaille pelaamaan (ykkösjoukkueeseen, ei akatemiaan) tuli olla A-maajoukkuepelaaja. Nykyisin asetelma on kääntynyt. Nyt tulee pelata ulkomailla päästäkseen A-maajoukkueeseen. Vaikka nyt ulkomailla pelaavien suomalaisten vapaaksi jättämiä ruutuja liigassa on entistä enemmän, ei nuorten tähtien nousu kirkkaisiin valoihin ole tapahtunut samassa suhteessa. Tilaisuuksia kyllä olisi, mutta riittääkö lahjakkuutta ja luonnetta? (Vrt. kappaleen alun nimet)

Ilkka Mäkelä

_________________________________________________________________

Hollanti ei upottanut toivoamme… (8.9.)

Moldovan jälkeinen kasvojen kohotus Rotterdamin yössä onnistui mielestäni melko hyvin. Suomi uhkasi MM- hopeamitalisti Hollantia jopa tasapelillä ankean alkutaaperruksen jälkeen. Toinen EM- karsintaottelumme osoitti, että potentiaalia löytyy, kunhan saadaan oikea käsikirjoitus kestämään kokonaisen ottelun ajan. Huntelaarin nopean kahden maalin alkunäytöksen jälkeen Suomi tuli komealla kulmuritilanteen maalilla peliin mukaan, kun peliä oli pelattu vasta 18. minuuttia. Yksi parhaista viesteistä oli nähdä herkkäliikkeinen ja vaarallinen Mikael Forssell joukkueemme kärjessä. Forssellin tapaan Mika Väyrynen teki vahvaa paluuta. Nuoriso-osasto oli kauttaaltaan raikas. Maalivahti Otto Fredriksonilla on edellytykset pysyä tolppien välissä vielä pitkään. Hieno suoritus.

Jatkossa on pohdittava, miksi meitä heikommat maat ovat usein kovin vaikeita voitettavia. Toisaalta on kysyttävä myös, miksi peli-ilo ja vapautuneisuus meitä isompia vastaan löytyvät usein vasta sitten kun olemme antaneet yhden tai kaksi maalia vastustajalle eteen. Me valmentajat ja kylän miehet puhumme itseluottamuksesta ja siitähän tässä kaikessa toki on kysymys. Jos et luota itseesi, pelkäät epäonnistumista, pidät käden jarrukahvalla, niin silloin se virhe juuri tulee. Itseluottamus ei tietenkään synny puhumalla vaan tekojen ja onnistumisten kautta. Hollantilaiset pelaajat uskaltavat pitää palloa tilanteessa kuin tilanteessa, koska heille se on tuttua ja turvallista puuhaa jo junnuvuosilta. Silloin opittiin. Silloin automatisoitiin suoritukset. Harjoitus on pallon kesyttämistä eikä mitään muuta.

Vaikka Hollannilta puuttui nippu maailman parhaita hyökkääjiä (Robben, Kuyt, van Persie), heidän korvaajiaan löytyy aina. Tällä kertaa Huntelaar. Paitsi että nämä nähdyn kaltaiset pelit ovat viihdettä parhaimmillaan, meidän on myös opittava asioita. Hollannilla on maailman kuulu pelaajakehitysohjelmansa. Kuinka meillä hoidetaan pelaajakehitystä? Kuinka me voisimme varmistaa, että huippulupaavista 21- vuotiaitten maajoukkuepelaajista Jukka Raitala, Joona Toivio, Teemu Pukki, Akseli Pelvas tai Riku Riski kasvaisi vastuunkantajia A- maajoukkuetasolle? Jätän tällä kertaa kysymyksen pohdittavaksi. Ikuisesti nämäkään pelaajat eivät nuoria lupauksia voi olla.

Hollanti- ottelun ilonpilkahduksen ja lupaavan näytöksen jälkeen toivomme loppusyksyltä täyspottia. Vaihtoehtoja ei ole. Kotimainen huipputapahtuma tulee olemaan Unkarin kohtaaminen lokakuussa ja tietysti San Marinon marinointi marraskuussa. Uskon että kotikentällä iloinen ilme säilyy ja hinaamme itsemme karsintaryhmän kärjen uhkaajaksi. Se edellyttää ilmeen lisäksi puolustuspelin virheiden minimointia, Forssellin onnistumisia ja Väyrysen kaltaisia otteita keskikentällä. Nuorison otteiden soisi vakiintuvan. Eikä sovi unohtaa, että Hyypiä is back.

Jukka Vakkila

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaa lehdessä 9.9.

_________________________________________________________________

Uutta matoa koukkuun ! (7.9.)

Moldova ei ole Suomen rajanaapuri eikä suurvalta, mutta oli jalkapallon EM-karsintojen avauksessa meitä suurempi joukkue ottamalla historiallisen 2-0 voiton kotistadionillaan. ”Peliin on saatava iloa ja lentoa. Katsokaa Moldovaa: pelaajat lähtivät altavastaajina, mutta meno ja meininki oli ihan jotain toista kuin Härmän kipsiin valetuilla patsailla. Nyt on herättävä muutokseen. Jukka tee jotain!”  Tämä teksti oli lainaus sähköpostistani ja kuvaa intohimoisen nimimerkki ”symbolin” tuntoja raastavan TV- draaman jälkeen. Kiitos kaima luottamuksesta: eteenpäin on menty, vaikka nyt tulikin takapakkia. Minä kuulun niihin, jotka eivät ole syntymässään saaneet oikeassa olemisen armonlahjaa – valitettavasti. Futis ei kuollut Moldovassa.

Tänään lippulaivamme esiintyy Rotterdamissa Hollannin isännöidessä EM-karsintojen toista kierrosta. Hollanti on muutaman piirun Moldovaa uhkaavampi joukkue ja on hallitseva MM-hopeamitalisti. Edellisessä EM-kohtaamisessa Rotterdamissa sain istua kentän reunalla penkin päässä todistamassa 2-0 tappiota tuoretta Euroopan mestaria vastaan. Keskikentällä juoksi kaksikymppinen Jari Litmanen. Vuosi oli 1991! Litmasen seura oli vielä tuolloin HJK. Olihan meillä kentällä kolme ammattilaistakin. Keskikentällä häärivät Keravan Keegan, Marko Myyry (Lokeren) ja Anderlechtiä edustanut Kari Ukkonen. Hyökkäyksessä jyräsi Dundee Unitedin Mika-Matti Paatelainen. Niillä mentiin. Kuusi viikkoa myöhemmin kohtasimme mestarit Helsingissä ja pelasimme sensaatiomaisen tasapelin Erik Holmgrenin puskiessa Suomen maalin. Keravan Myyry oli yksi ehdottomia kentän hahmoja.

Meillä on edelleen Litmanen, joka on jo nyt tehnyt osuutensa Suomen futiksen kehittämisessä korvaamattomalla tavalla. Nyt näyttää jo siltä että patsas Lahden Kisapuistoon valmistuu ennen kuin Litti ripustaa kengät naulaan. Edellä mainitsemani ottelun Van Bastenit, Gullitit, Koemanit, Rijkaardit on kärrätty jo kierrätykseen. Hollantilainen systeemi on leiponut uudet mestarit. Meillä kierrätysasioissa tullaan tunnetusti jäljessä. Ajatelkaapa vaikka viikonlopun jälkeistä hetkeä kesäpaikan jäteasemalla? Mihin laittaisin? Turha edes luetella enempää kuin Sneijder, van Nistelrooy, de Jong, van Bommel, Kuyt, Huntelaar….Hollanti haluaa pitää palloa ja tulla leveällä rintamalla. Järjestelmä 4-2-1-3 toimii juuri heidän materiaalillaan. Normaalisti nuo kaksi (2) ovat luunmurskaaja van Bommel  kaverinaan de Jong. Kolmion kärjessä (1) juonii Sneijder. Suomen on onnistuttava ”rikkomaan” tämän kolmion yhteispeli. Samalla on vilkuiltava taustapeiliin sillä taustalta nousee ukkoa kuin pilven reunaa.

Niin kauan kun peliä ei ole pelattu, meillä on samat yllätysmahdollisuudet kuin Moldovalla ennakkosuosikki Suomea vastaan. Huomenna olemme viisaampia. Tärkeä lähtökohta illan otteluun on, että pelkokerroin on pois päältä ja joukkue juoksee kentälle uuden kapteenin johdolla iloisena ja itseensä luottaen. Kadoksissa ollut joukkuepeli on saatava iltaan mennessä ruotuun. Kaikesta huolimatta on oltava rohkea ylöspäin. Samalla puolustuksen keskustan on oltava hereillä ja porrastaa toinen toistaan. Lisäksi joukkueesta on noustava esiin ratkaisijoita. Kahden ottelun turneelta piti tuoda kolme pistettä. Kukaan ei ole määrännyt keneltä ne otetaan.

 Jukka Vakkila

 Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaa lehdessä 7.9.

_________________________________________________________________

1.7.2010/Jukka Vakkila

Semifinaaleihin draamalla ja rankkareilla….

Brasilian ja Argentiinan yllä taivaat repeävät, sokeritopat sulavat ja pampaksen härät villiintyvät, mikäli MM-turnauksessa hienosti edenneet maat eivät olisi mukana ensi tiistaina ja keskiviikkona pelattavissa semifinaaleissa. Voittamalla vielä kaksi ottelua nämä supermaat kohtaisivat MM-finaalissa. Mikäli nousukiidossa oleva Saksa putoaa tässä vaiheessa uskon että virran suunta Rheinissä ja Moselissa kääntyisi. Nämä maat ovat saaneet maistaa maailmanmestaruutta ja siksi odotukset ovat juuri nyt hirvittävät. Myös Uruguayn historiasta löytyy kultaa, mutta nyt joukkue on tullut puskista ja iskenyt kuin hauki kaislikosta, eikä kansa vaadi siltä ihmeitä. He ovat jo sankareita. Samoin uskoisin kansan suhtautuvan Paraguayn ja Ghanan joukkueisiin. Puuttuvat puolivälieräjoukkueet ovat Hollanti ja Espanja. Niin hyviä futismaita kuin ovatkin, niin MM-menestys on ollut heiveröinen. Hollannilla sentään himmeää historiasta.
Tänään neljän ottelun viikonloppuputki alkaa jännitysnäytelmällä Hollanti-Brasilia. Molemmat maat jauhavat peliä enimmäkseen lyhyillä syötöillä aina läpimurtoalueelle saakka. Nyt kannattaa seurata miten brassiakseli Kaka - Luis Fabiano ja vastaava Hollannin Schneijder - Robben onnistuu paitsiolinjan puhkaisussa. Molemmilla parivaljakoilla on vierellä työtä pelkäämättömät tienraivaajat vailla vertaa: Brasilialla Robinho ja Hollannilla Kuyt. Jos nämä herrat eivät peliä ratkaise, niin seuraava brassien ase on oikealla harppuunapuolustaja Maicon. Hieman pelkään hollantilaisten puolesta, sillä heidän ”heikoin” lenkkinsä van Bronckhorst on Maiconilla vastassaan.

Tämän illan myöhäisottelu Uruguay – Ghana on kahden loistavasti puolustavan joukkueen vääntö. Ghanan serbivalmentaja Milon Rajevac on iskostanut vastoin kaikkia afrikkalaisia periaatteita ryhmäänsä uhrautuvan puolustusasenteen. Hänkin tietää, että hyökkäämällä voitetaan otteluita, mutta puolustamalla mestaruuksia. Nyt on kuitenkin kerrasta poikki ja ainakin pari kaveria pitäisi päästää irti. He voisivat olla Asamoah Gyan ja Prince Tagoe. Uruguaylla on mielestäni hyvä mahdollisuus nousta vieläkin suurempaan yllätykseen sillä sen puolustaminen on ollut erittäin hyvin organisoitua ja vahvaa. Tällaisen päälle on hyvä rakentaa hyökkääjille Forlanille ja Suarezille vastaiskupaikat. Tämän parin voittaja on joka tapauksessa superyllättäjä neljän parhaan joukkoon.

Huomenna maailman katseet kohdistuvat ensiksi otteluun Argentiina – Saksa. Maradona on ainoana valmentajana muiden tylsimysten joukosta erottunut temperamentillaan ja saanut myös pelaajat vireeseen. Argentiina on vyöryttänyt enemmin hyökkäyksiään vasemman kautta pakki Heinzen noustessa ylös. Mielenkiintoista, mutta Saksa tulee useammin oikeaa sivustaa pakki Lahmin survoessa ylös. Tarkoittanee sitä, että nämä miehet törmäilevät toisiinsa? Onko se Saksan etu, että koko kärkinelikko Podolski, Özil, Klose ja Muller ovat iskeneet maaleja. Vastustajan Higuain ja Tevez samoin, mutta liittyykö Messi huomenna joukkoon. Se voi olla ratkaisevaa. Kenen hermot kestävät tällä kertaa pilkkukisassa? Draamaa tiedossa.
Puolivälierät päättää lauantai-iltana ottelu Paraguay – Espanja. Paraguay on ihastuttanut ja saanut kaikkien sympatian, mutta mehän olemme eurooppalaisia ja haluamme oman joukkueemme semifinaaleihin. Espanjalla ja hyvä pelihuumori yllä ja Fernando Torresia lukuun ottamatta palaset kohdallaan. Mutta mutta. Torresilla on tapana olla paikalla silloin kun jotakin tärkeää tapahtuu. Valmentaja Bosque luottaa häneen, joukkue luottaa häneen, niin miksi emme mekin. Lopuksi pieni aamurukous ratkaisuotteluiden alla: älkää hyvät viirupaidat sotkeko tätä viikonloppua!

Kolumni/Keski-Uusimaa/Uusimaa/Aamuposti
Jukka Vakkila

___________________________________________________________________

11.6.
MM 2010 lohkoarviot      

Lohko A

Isäntämaa Etelä-Afrikka lähtee turnaukseen suurin odotuksin. Brassikoutsi Carlos Alberto Perreira tietää tilanteen. Kotiyleisö on valtava apuvoima, mutta tuo toisaalta myös paineita. Steven Pienaar (Everton) on yksi joukkueen tähdistä. Nyt tarvitaan jopa henkimaailman loitsuja. Uruguayn tie MM-turnaukseen oli kivinen. Diego Forlan (Atletico Mafrid) ja Luis Suarez (Ajax) ovat toki joukkueen yllätyskortteja. Vieläkö vanhuksia vilisevän Meksikon vieteri venyy? Peliä johtaa FC Barcelonan toppari Rafael Marquez – Meksikon Sami Hyypiä. Yli kolmekymppisten sombreromiesten lisäksi tarvitaan läpimurtoja  Andres Guardadolta (Deportivo) ja Carlos Velalta (Arsenal). Ranska ratkaisi pääsyn kisoihin nololla käsimaalilla Irlanti- ottelussa. Kaikkien sympatiat eivät ole heidän puolellaan, mutta lohkoarvonta taisi varmistaa heidän jatkopaikkansa. Valmentaja Domenechilla on heittää kentälle huippupelaajia Euroopan kovimmista liigoista kärkiniminään edelleen Franck Ribery (B.Munchen), Nicolas Anelka (Chelsea) sekä Thierry Henry (Barcelona). Kova ryhmä, jota ei liioin ole huomioitu ennakkolaskelmissa.
Jatkoon: Ranska ja Meksiko.

Lohko B

Argentiinan hyökkäyskalusto on varmasti turnauksen paras. Jos piiskuri Maradona ei hommaa sotke, niin Messi, Higuain, Tevez, Milito ja Sergio Aguero pistävät verkot tötterölle. Vai onko tähtiä sittenkin liikaa? Kun tarkastelee Argentiinan keskikenttää ja puolustusta, niin hätäisempi voisi julistaa ainakin loppuottelijan jo ennen turnausta. Etelä- Korean pelit ratkaisee Kim, Park tai Lee. Nimet ovat pitkiä ja lähes kaikilla samoja -  pelaajat ovat nopeita. Joukkue on yllätysvalmis, mutta valmentajana ei ole enää Guus Hidding. Se näkyy. Nigeria on Afrikasta ja saa varmasti ylimääräisen pelaajan rummunpäristäjistä lehtereiltä. Euroopan kentillä työskentelevät pelaajat ovat oppineet kurinalaisuutta ja harmonian joukkueeseen iskostaa Ruotsin ex-päävalmentaja Lars Lagerbäck. Jos pullamössö puree ja ”disipliini” todella löytyvät, joukkue voi edetä pitkälle. Kreikan saksalaisluotsi Otto Rehagel hamuaa menestystä. Otto on hyvin vanhoillinen passiivisen pelityylin Euroopan mestari. Se tyyli ei taida nyt riittää. Huippuseura Panathinaikos tuottaa edelleen pelimiehiä, mutta lama näkyy – myös jalkapallossa.
Jatkoon: Argentiina ja Nigeria

Lohko C

Fabio Capello haluaa olla valmentaja, joka johdattaa Englannin kautta aikain toiseen maailmanmestaruuteen. Maa on lähtenyt jatkuvasti yhtenä suosikkina turnauksiin, mutta  maailmanmestaruudesta on aikaa 44 vuotta! Vain Capello on nähnyt tapahtuman livenä. Nyt ratkaisumaaleja odotetaan Wayne Rooney`lta. Pelin johtamisen ja tasapainon hoitelevat Rio Ferdinand, Steven Gerrard sekä Frank Lampard. Avainasiana Rooneyn hermot. USA saa jo yhdeksännen kerran mahdollisuuden MM-tasolla – kiitos helpohkojen karsintojen. Jenkit antoivat varoituksen vuosi sitten pelatussa Konfederaatiocupissa voittamalla Euroopanmestari Espanjan 2-0 ja he johtivat Brasiliaa vastaan jo 2-0 häviten lopulta niukasti 2-3. Seuraamisen arvoisia pelaajia mm. Michael Bradley (Mönchengladbach) ja Clint Dempsey (Fulham). Slovenia yllätti jo pudottamalla Venäjän ratkaisuottelussa, mutta nyt rahkeet Euroopan liigoissa ”kakkostasolla” pelaavien pelimiesten voimin eivät taida riittää. Algerian tason kertoo voitto karsinnan ratkaisuottelussa huippumaa Egyptistä. Myös heidän pelaajansa ovat oppineet joukkuepeliä Euroopan kentillä. Yksittäisiä voittoja kenestä hyvänsä, mutta turnauskestävyys…
Jatkoon: Englanti ja USA

Lohko D

Ehdottomasti yksi hankalasti ennustettavista lohkoista. Saksa lähtee suosikkina ilman Michael Ballackia. Nuori Mesut Özil saanee ison roolin. Klose, Schweinsteiger,  ja kumppanit tekevät varmuudella maaleja ja kurinalaisuus ylittää hienoudet. Saksa lähtee aina pelaamaan turnausta, ei yksittäisiä otteluita. Ghana on ehdottoman yllätysherkkä ja sen huippuyksilöt voivat hyvinkin laittaa jopa saksalaispuolustuksen ahtaalle. Sillä on tiedossa loistava tulevaisuus. Maa on voittanut viime vuosina nuorten tasolla jopa maailmanmestaruuksia. Michael Essien (Chelsea) on polvivammaisena poissa, mutta joukkue voi silti pelata itsensä futisfanien sydämiin. Yksi avainpelaajista nuori Kwawdo Asamoah (Udinese). Australia putosi edellisissä kisoissa v 2006 vasta jatko-ottelussa mestari Italialle. Nyt Valioliigamenestyjät Mark Schwarzer (Fulham) ja Tim Cahill (Everton) ovat avainrooleissa. Vaarallinen joukkue erikoistilanteissa. Saksa pelkää jostain syystä Serbiaa. Serbit edustavat takuuvarmaa balkanilaista pallotaituruutta, mihin liittyy oleellisesti pelikovuus. Varsinkin vasemman laidan Kolarov (Lazio) ja Jovanovic (S.Liege/Liverpool) ja Pantelic (Ajax) ovat seuraamisen arvoisia.
Jatkoon: Saksa ja Ghana 

Lohko E

Hankala arvioitava niin ikään. Bert van Marwijk Hollannin valmentajana pohtii kuumeisesti ketä maailman huipuista uskaltaisi jättää penkille. Pieni riski konflikteille olemassa. Listalla nimet  Sneijder, Robben, Van Persie, Kuyt. Loputkin nimet varmistavat, että vääryys ei olisi, vaikka puukengät kolistelisivat mitalipeleihin. Samoihin mittelöihin tähtää myös Kamerun, jonka johtotähti Samuel Etoò (Inter) olisi mielellään ainakin afrikkalaisten paras maalitykki. Myös ex-tähti Roger Millalle olisi näytettävää. Mielenkiintoinen seurattava on nouseva vasen pakki Benoit Assou-Ekotto (Tottenham) sekä keskikentän nuori johtaja Alexandre Song (Arsenal). Taitoa ei tule puuttumaan. Tanskalla on matkassa useita kokeneita pelaajia. Avainpelaajat  Bendtner (Arsenal), C.Poulsen (Juventus), Rommedahl (Ajax), Thomasson (Feyenoord) ja Agger (Liverpool) ovat taatusti valmentaja Morten Olsenin käsissä hioutuneet yhtenäiseksi joukkueeksi. Laadun takaa pohjoismainen kärsivällisyys ja taktinen älykkyys. Japani lähtee turnaukseen pääosin kotimaisen liigan pelaajilla, joilta ”eurooppalainen” kokemus puuttuu. Jatkoon mahdolliset pisteet eivät riittäne.
Jatkoon: Hollanti ja Kamerun

Lohko F

Marcello Lippi tietää tuoreeltaan, miten maailmanmestarit leivotaan. Ihme täytyy kuitenkin tapahtua, mikäli Italia mestaruuden uusisi. Nimilista on kyllä huippuluokkaa. On kokemusta sekä kovuutta ja lisänä yksi parhaista maalivahdeista, Buffon (Juventus). Jos Gilardinon (Fiorentina) ja Di Natalen (Udinese) ruuti on kuivaa ja verkot venyvät, niin kuka ties…Paraguay on vain hivenen Etelä-Amerikan suurien (Brasilia, Argentiina) takana. Sillä on vaarallisen kuumat kärkipelaajat Oscar Cardozo (Benfica), Nelson Valdez (Dortmund), Lucas Barrios (Dortmund) sekä kisoihin toipuneva Roque Santa Cruz (M. City). Slovakia oli yksi jymy-yllättäjiä selviytymällä MM-turnaukseen. Vladimir Weissin johtaman ryhmän vahvuuksia ovat armoton joukkueena puolustaminen ja nopeat vastaiskut. Pekarik(Wolfsburg), Skrtel (Liverpool) sekä Hamsik (Napoli) ovat jo suuria nimiä, mutta löytyykö riittävästi tehoja maalin edustalla? Uusi-Seelanti otti jo tärkeän voiton selviytymällä kisoihin.  Näytettiin kotimaassa suositulle rugbylle. Pelaaminen perustuu lähes pelkästään fyysisyyteen ja sinnikkääseen puolustamiseen. Sillä ei jatkopaikka häämötä.
Jatkoon: Italia ja Paraguay  

Lohko G

Kuolemanlohko. Yksi huippumaa tulee pettymään. Onko se Brasilia, Norsunluurannikko vai Portugali? Pohjois-Korea lienee tässäkin asiassa sivussa. Brassien nykyvalmentaja Carlos Dunga on saanut riittävästi aikaa hioa huipputaitavaan joukkueeseensa eurooppalaista joukkuepuolustamista ja tästä johtuen yhtälö on hyvin vaikeasti kenenkään ratkaistavissa.
Luis Fabiano (Sevilla), Kaka (Inter), Robinho (Santos), Ramires (Benfica) ym, ym halutaan nähdä finaalipeleissä!  Valmentaja Svennis Eriksson ja huipputähti Drogba haluavat sinne myös Norsunluunrannikon. Koko Afrikka haluaa. Loppuottelut ilman Portugalia ja ennen kaikkea Cristiano Ronaldoa olisi harmi. Harmi, mutta yksi jää rannalle ja se tulee ratkeamaan pieniin asioihin. Kaikilla kolmella on pelifilosofian pääajatuksena pallollinen pelaaminen. Pieni puolustusvirhe voi ratkaista. Brassit kuuluvat jatkoon ja Norsunluunrannikko etenee ruotsalaisella yhteistyöllä huikean ”kotiyleisön” siivellä.
Jos Ronaldo kuitenkin tekee jotakin kuolematonta, niin huh huh. Pohjois-Korea on edelleen siellä Etelä-Korean yläpuolella.
Jatkoon: Brasilia ja Norsunluurannikko

Lohko H

Euroopanmestari Espanja oli jälleen vakuuttava karsinnoissa ja syöttelee itsensä jatkoon tästä lohkosta. Maailman parasta jalkapalloa esittävä keskikenttä Iniesta (Barcelona), Xavi (Barcelona), Alonso (R Madrid), David Silva (Valencia) ja Fabregas (Arsenal). Yhdessä tai erikseen, aina pelottavan tehokas.  Syöttöjä nähdään paljon, pallo liikkuu nopeasti ja syvyydessä kyttää David Villa (Valencia/Barcelona) kuin hauki. Ottmar Hitzfeld on kokenut menestyjä ja vaikutus näkyy Sveitsin joukkueen pelissä. Maalintekijä Alexander Frei taustatukenaan aktiivinen eurooppalainen joukkuepuolustus johtanevat jatkopaikkaan. Hondurasin menestys edes alkulohkossa olisi yllätys. Pelkät vastahyökkäykset eivät riitä kun puolustus on osoittautunut tiukoissa paikoissa haavoittuvaiseksi. Chile on menettämässä kulmahampaansa hyökkääjä Humberto Suazon viime metreillä loukkaantumisen vuoksi. Seuransa Zaragozan tähti mätti ennätysmaalimäärän myös Etelä-Amerikan karsinnoissa. Vaikeuksia tiedossa.
Jatkoon: Espanja ja Sveitsi

Jukka Vakkila
puheenjohtaja, SJV
(julkaistu Keski-Uusimaan MM-liitteessä 06/2010)

___________________________________________________________________

Pekka Ohtonen on Meksikossa vaikuttava suomalaisvalmentaja, jonka kuulumisia välitämme hänen kirjeidensä pohjalta.
 

Terveiset Meksikosta!
Monivaiheisten valmentajasekoilujen (Hugo Sanchez, Svennis eriksson ja nyt Javier Aguirre) jälkeen Meksiko lopultakin pääsi MM-kisoihin. Kisakuume maassa on VALTAVA. Lippujen ostokikkailu on jo alkanut. Tämän jalkapallohullun kansan pääsylippukiintiö kisoihin on vaivaiset 8000 biljettiä.

Tarpeita

Sekin ihme on nyt sitten nähty, että ottelu keskeytetään pelaajan ”hädän” vuoksi. Täällä San Felipessä pelattiin 3. divisioonan ottelu, jossa kotijoukkueen maalivahdilla tuli ”isompi tarve” vessaan. Pyynnöstä ystävällinen tuomari keskeytti ottelun noin neljäksi minuutiksi, jona aikana veskari kävi tarpeillaan ja sitten peli taas jatkui. Loppupelin ajan maalivahti kylläkin sai kuulla asiaan liittyviä kommentteja, kuten: ”Muistitko ottaa hanskat käsistä ennen ”kuittausta”?” Jäipähän tällekin pelurille jotakin kerrottavaa lapsenlapsilleen pelaajaurastaan. Tämä ei ollut mitään verrattuna siihen, mitä tv:n urheiluruutu näytti eräästä 2. divisioonan ottelusta. Kyseessä oli jälleen maalivahti. Hän kävi maalin takana olevan mainostaulun suojassa ”pienemmällä tarpeellaan” pelin ollessa koko ajan käynnissä! Tuomari ja tuskin toiset pelaajatkaan tätä toimitusta huomasivat, koska peliä käytiin vastustajan maalin tuntumassa. Televisiokameran tarkka linssi ja ohjaaja tämän kyllä huomioivat. Tätä episodia sitten näytettiin kansalle muutamana iltana sopivissa paikoissa. Tyhjennysharjoituksen suoritettuaan maalivahti palasi helpottuneena vahtimaan taas maaliaan (luvaton kentälle tulohan on aina kortin paikka)!

Turma

Monena päivänä television ykkösuutinen oli tapahtumaketju, jossa ”American” jalkapallojoukkueen paragualaista pelaajaa ammuttiin eräässä baarissa päähän. Kymmenettuhannet joukkueen kannattajat surivat tapahtumaa ja kantoivat päällään ”Olemme kanssasi Salvador”-paitaa. Vasta näiden uutisten jälkeen tulivat koko maailmaa järkyttäneet Haitin maanjäristysuutiset. Mm. tässä nähtiin selkeästi, mikä asema jalkapallolla on Meksikossa. Tätä kirjoittaessani Salvador Cabanas on ollut sairaalassa viisi päivää tajuttomana.

Historiaa

Jokin aika sitten julkaistiin San Felipen kaupungin ( 448 v) kaksiosainen historiikki. Historiikin toisen osan eräällä sivulla on muutaman rivin maininta, kuinka kansainvälinen, suomalainen valmentaja Pekka Ohtonen piti jalkapallovalmentajille kaupungin historian ensimmäisen valmentajakurssin (32 h)! Täten suomalainen valmentajatietous on iskenyt itsensä läpi myös Meksikon historiaan. Tästä koko jalkapalloileva Suomen kansa saa todella olla ylpeä.

Kakku

Oman joukkueeni kanssa tuhosimme pari päivää sitten 1-kynttiläisen, jalkapallokenttää esittävän täytekakun. Oli nimittäin kulunut tasan vuosi viimeisimmästä johdollani pelatusta tappiollisesta ottelusta. Kahdenkymmenenkolmen tappiottoman pelin putki toivottavasti jatkuu ja jatkuu… Kesäkuun alussa 2009, itse ollessani jo Oulussa, joukkue kylläkin hävisi semifinaaliottelunsa 0-1! Tätä häviötä en ota piikkiini, en missään tapauksessa. Lähdenkin tästä ottamaan sikapiikin, koska kaupunkimme 30 000 peruskoululaista on piikitetty, nyt on sitten aikuisväestön vuoro.

Jännittävää MM-kesää teille kaikille hyvät lajitoverit,

Pekka Ohtonen, valmentaja, Mx

___________________________________________________________________________

Afrikan mailla yllätysmahdollisuudet MM-kisoissa
(8.1.2010)

Lohkot ensi kesänä pelattaviin MM-kisoihin Etelä-Afrikassa on arvottu. Ennakkoon laskien huippukovaksi lohkoksi on luokiteltava lohko G, missä kestosuosikki Brasilia kohtaa Portugalin Norsunluunrannikon sekä Pohjois-Korean. Viime mainittu on varmuudella hionut yhteispeliään ilman ulkoisia häiriötekijöitä eikä sitä pidä aliarvioida. Norsunluurannikolla on taatusti yleisön vankkumaton tuki Afrikan maaperällä, eivätkä sen tähtipelaajat helpolla jatkopaikkaa luovuta. Avoimeksi jää, pystyvätkö Ronaldo ja Pepe siivittämään Portugalin jatkoon. Brasilia kuuluu sinne.

Euroopan maista huimaan iskuun viime aikoina päässeet Espanja, Englanti, Hollanti ja Saksa voivat olla melko varmoja jatkopaikoistaan, kunhan normaali taso säilyy. Englanti kohtaa C-lohkossa Yhdysvallat, Algerian ja Slovenian. USA on viime aikoina osoittanut olevansa varteenotettava haastaja kelle hyvänsä. Valioliiga on kouluttanut sen pelaajia jo usean vuoden ajan.

Espanja on hoidellut karsinnat ja maaottelut ilmeettömän tyylikkäästi ja etenee hallitsevana Euroopan mestarina vaivatta jatkoon. Honduras, Chile ja Sveitsi ratkovat kakkospaikan. Sitä voisi veikata vaikkapa Sveitsille. Hollanti joutuu huomattavasti lujemmalle kohdatessaan lohkossa E Japanin, Kamerunin ja Tanskan. Sen peli on kuitenkin kulkenut nykymiehistöllä niin jouhevasti, että ihmeitä pitäisi tapahtua sen karsiutumiseksi. Kamerun on tietysti kotimantereellaan armottoman kova ja taitava ja nyt kysytäänkin, mihin riittävät tanskalaisten eväät. Toki toivoisi pohjoismaista väriä jatko-otteluihin.

Saksa selviytyi kahdella tasapelillä Suomesta, mutta miten käy lohkossa D, kun vastaan asettuvat Australia, Ghana ja Serbia. Saksa pelännee eniten serbejä, mutta Ghana se vasta vaikeaksi voi muodostua. Veikkaus on että konemaisesti etenevä Saksa jatkaa pelejä yhdessä Ghanan kanssa.

Maailmanmestari Italia pelaa lohkossa F yhdessä Uuden-Seelannin, Paraguayn ja Slovakian kanssa. Tuntuu selkeältä, että muiden resurssit eivät yksinkertaisesti riitä mestari Lippin joukkueen lyömiseen. Mikäli onnekas Ranska raivaa tiensä lohkossa A jatkoon on eurooppalaisten panos todella vahva. Lohkossa pelaa isäntäjoukkue Etelä-Afrikka, Meksiko ja Uruguay. Ranskan peli on takkuillut, mutta rutiini vie ryhmän jatkoon.

Jos on brassien lohko mielenkiintoinen ja arvoituksellinen, niin samaa voinee sanoa toisen Etelä-Amerikan suosikin Argentiinan lohkosta B. Nigeria voisi ainakin paperilla yltää mihin tahansa ja Etelä-Korea sai edellisissä kisoissa Guus Hiddingin johdolla hurjasti uskoa omaan peliinsä.

Jukka Vakkila
(Jalkapallovalmentaja-lehti 3/2009)

__________________________________________________________________

Pikkuhuuhkaja Bundesliigaan (2.9.2009)

Saksan bundesliigaseura TSG Hoffenheim on KP-75:n juniorikasvatin Jukka Raitalan uusi seura. HJK ja Hoffenheim ovat allekirjoittaneet vuokrasopimuksen, mikä pitää Raitalan Saksassa ainakin ensi kevääseen. Hoffenheim on noussut raketin lailla kolmessa vuodessa kolmosdivarin
tasolta (Regionalliga) ylimmälle tasolle bundesliigaan (1.Bundesliga). Suoritus ”pikkukylän” joukkueelta hakee vertaistaan. Ensimmäinen kausi bundesliigassa meni hurmoksessa, minkä ansiosta Hoffenheim jopa johti sarjaa pitkän tovin. Seuran kotipaikka sijaitsee Saksan eteläisessä osassa Heidelbergin, Karlsruhen ja Stuttgartin läheisyydessä.
Bundesliiga on kivikova sarja ja vaatii pelaajilta erittäin paljon. Suomalaiset eivät ole kovin usein siellä läpimurtoja tehneet, mutta uskoisin että Raitalalla on siihen mahdollisuuksia. Ajatukseni perustuu siihen, että Jukka on tunnettu tasaisista suorituksistaan kovienkin haasteiden edessä. Sitä saksalaiset varsinkin puolustuspelaajien osalta arvostavat.

Saksalainen huippujalkapallo on tunnettua siitä, että mitään ei anneta ilmaiseksi, kaikki pitää itse ottaa. Pelaajan on pystyttävä osoittamaan voitontahtoa joka päivä. Ei pelkästään peleissä vaan harjoituksissa sekunti sekunnilta. Kurinalaisuus ja itsekkyys sopivassa määrin ovat valtteja. Hoffenheimin riveissä pelaa monia eri kansallisuuksia. Hyökkäyskalusto muodostuu Senegalin, Nigerian, Ghanan ja Brasilian lahjakkuuksista, joilla lähes jokaisella on paikka myös oman maansa maajoukkueissa. Puolustuksessa Jukka Raitalan kanssa paikoista taistelevat niin ikään liuta maajoukkuetason pelaajia. Viime vuonna bundesliigan parhaaksi toppariksi valittu kroaatti Josip Simunic luutii keskellä. Viereen löytyy mm. Ruotsin Sundsvallin mies Per ”Pelle” Nilsson, joka on kantanut jopa kapteenin nauhaa. Laitapakeista kannattaa mainita Saksan U21 Euroopan mestari Andreas Beck. Tämä alkujuuriltaan venäläinen luutinee Raitalan onneksi oikean laitapakin tontilla.
Hoffenheimilla on iso joukko kyvykkäitä pelaajia myös virallista sarjaa pelaavassa reservijoukkueessaan (U23). Lahjakkaista harjoittelukavereista ei tule pulaa.

Kuka on mies tämän menestystarinan takana? Hänen nimensä on Ralf Rangnick. Tämä 51- vuotias koutsi suoritti ammattivalmentajatutkintonsa (Fussball-Lehrer) samoihin aikoihin kun Jukka Raitala syntyi. Satuin itse olemaan Kölnin Urheilukorkeakoulussa Ralfin kurssikaverina. Ilman mainittavaa pelaajauraa valmentajaksi havitteleva sympaattinen kaveri kävi pitkän tien junnuvalmennusten kautta ykkös- ja kakkosbundesliigan pesteihin (Ulm, Stuttgart, Hannover, Schalke). Hän menestyi aluksi kaikkien näiden seurojen peräsimessä, mutta sopimukset päättyivät kaikki potkuihin. Tämä on juuri sitä mainitsemaani saksalaisuutta, mutta asiaan myös kuuluu, että potkujen myötä miesten kysyntä sen kuin kasvaa. Ralf oli vakava ehdokas maajoukkuevalmentajaksi ennen Jurgen Klinsmannin sopimusta. Tappion kokenut saksalainen ei laita päätä pensaaseen, eikä vaihda kadun reunaa jos vastaan sattuu joku tulemaan. Nyt Ralf on johtanut Hoffenheimin menestystä vuodesta 2006. Uskon että Jukka Raitala oppii Rangnickin teesit hyvin nopeasti. ”Alle immer Kompakt” – pelataan aina tiivistä peliä. Puolustaminen yhdessä, ylivoima vastustajan pallolliselle heti, ylhäältä kiinni, me haluamme määrätä tahdin! Pallonriiston jälkeen vastaiskuun ja nopeasti! Näihin asioihin Raitalan on Ralfin alaisuudessa sopeuduttava. Onnea Jukka Raitalalle hienosta sopimuksesta!

Jukka Vakkila
(Kirjoitus julkaistu 1.9.2009 Keski-Uusimaa)

Kreikan venymiseen ei oikein jaksa uskoa. Uskon, että Messin johdolla Argentiina jatkoon ja kaveriksi Nigeria.

Kisoihin on vielä aikaa lähes tarkalleen puoli vuotta. Siis vain puoli vuotta. Pelaajat keskittyvät vielä kevään aikana omien seurojensa otteluihin. Panoksia sarjoissa ja cupeissa on runsaasti tarjolla. MM-turnauksessa menestyminen tulee edellyttämään hyvin valmistautunutta joukkuetta. Kellään ei ole varaa antaa tasoitusta millään osa-alueella. Rasitukset ja levot on oltava kohdallaan. Yksi tärkeimpiä tekijöitä ovat avainpelaajat ja heidän terveystilanteensa. Olisi jo katsojankin kannalta varsin harmillista, mikäli pelaajat kuten Messi, Drogba, Ronaldo, Villa, Torres, Rooney jne. eivät jostain syystä olisi täydessä iskussa kisojen aikana.

Ilman huippuhyökkääjää millään maalla ei ole asiaa finaalipeleihin. Jonkun on aina noustava ratkaisijaksi, vaikka tilanteita pelissä olisi kuinka vähän.

Jotenkin tuntuu siltä, että ensi kesäkuussa pelattavat kisat tulevat olemaan huipputasoiset. Perustelen asiaa sillä, että aina taitavina pidetyt afrikkalaiset pääsevät näyttämään osaamistaan omalla mantereella. Ylpeys omasta afrikkalaisuudesta ja osaamisesta on voima minkä pysäyttäminen saattaa osoittautua monille maille mahdottomaksi.